Pitkästä aikaa olimme viikonloppuna mökillä, kun kolme viikonloppua tuli oltua kotona. Miehellä on ollut menoja ja flunssaa, eikä liukkaat kelit ja viileä ilma ole houkutelleet maalle. Siellä ei oikein ole mitään tekemistä, kun ulkonakaan ei oikein viitsi olla. Sitä paitsi olen tehnyt koulujuttuja ja lukenut tentteihin. Himassa on koulujuttujen tekeminen jotenkin helpompaa, ja koska niitä yrittää välillä välttää, niin voi paeta niitä kotiaskareiden pariin. Tänäänkin pesin kaksi ikkunaa, kun ei millään meinannut hotsittaa analyysin kirjoittaminen. En varmaan ikinä en ole pessyt ikkunoita maaliskuussa! Lisäksi pesin roskiskaapin ja putsasin uunin. Opiskelu on ihan mahtavaa!!
Männä viikolla kävin naapurin rouvan kanssa aamulenkillä, ja olin just edellisenä iltana ottanut Kuoma-kengistä liukuesteet pois. No eiköhän yöllä ollut pakkasta ja me vedettiin molemmat nurin samanaikaisesti peilijääksi muuttuneessa lätäkössä. Multa lähti untuvat livohkaan takin persauksista ja hihasta, kun hiekoitussepeli viilsi kankaan rikki. Viilsi myös vasemman kyynärpään, mikä nyt ei ollut niin paha kuin naapurin rouvalla, joka kaatui häntäluun päälle.

Molemmat maattiin kävelytiellä ja naurettiin. Koirat olivat ihan ihmeissään tapahtuneesta, ja yksi pyöräilijäkin pysähtyi ja kyseli että onko kaikki ok. No ei tavallaan ollut, kun ensin piti koota itsensä varovasti ja tarkistaa vahingot. Kun lopulta saimme itsemme pystyyn, piti olla varovainen ettei kaaduta uudelleen. Tämä jälkeen piti varoittaa muita kulkijoita, että he eivät mene liukastumaan. Onneksi siihen tuli yksi lähellä asuva koiranulkoiluttaja, joka lupasi hakea hiekkaa ja hiekoittaa liukkaan kohdan. Varmuuden vuoksi laitoin liukuesteet takaisin kenkiin. Vaikka en lyönyt päätä maahan, ja tulin kyynärä edellä maahan, niska jysähti seuraavana päivänä iskusta. Tietenkin kyynärpäähän tuli haavojen lisäksi mustelma, eli vähällä selvittiin. Olen kaatunut kolme kertaa tänä talvena, joista kaksi oli liukastumisia, ja yksi kengännauhoihin kompastuminen. Worst and most slippery winter ever!
Joutsenet, kurjet ja hanhet olivat saapuneet Karkkilaan jo kolme viikkoa sitten. Mitä ihmettä ne syö, kun järvi on jäässä? Mutta kuulemma kiurutkin, eli leivoset, ovat tulleet, joten kesään on enää kuukausi. Ei haittaa ollenkaan pitenevät päivät ja lämpenevä ilma. Koirakin on ihan hiekkainen jatkuvasti, minkä takia pitää imuroida koko ajan.
Ryhmätyöryhmäni tulee ehkä meille lauantaina tekemään tehtäviä, ja sen takia on ollut pikku pakko vähän siistiä meidän lukaalia. Vähän tuppaa jäämään romukasat nurkkiin ja "kierrätettävät" vempaimet ruokahuoneen tasolle. Mutta onneksi tapaan yhden ystävän huomenna lounaan merkeissä, ja saan parit lasten taulut vietyä hänen pojalleen. Pihakirppis tai swap olis mahtava juttu, niin saisi kamat kiertoon. Kirppis kun ei oikein ollut mun juttu...


