Ah ihana piiitkä viikonloppu ja tuli ihan tarpeeseen. Mietin et mikä tässä nyt niin on ollut rankkaa, eikä ole mitään selkeää tai yhtä syytä tai tapahtumaa, mutta jokin vaan on rasittanut kovasti. Helppo keino olisi syyttää takatalvea, mutta eihän se kevät edes oikeasti ollut tullut, eli ei se voi olla syynä... Ehkä uusi pomo vaan on laittanut mut ruotuun ja olen joutunut taas oppimaan, ajattelemaan ja venymään. Ja se tuntuu hiton hyvältä, vaikka polla onkin sauhunnut ja kroppa käynyt ylikierroksilla. Onneks olen käynyt jumpassa ja saanut suunnilleen nukuttua. Ja suunnilleen tarkoittaa että kolmen neljän maissa yleensä herään, mutta silti nukahdan uudelleen! Jees!
Siis nyt on jo kolmas päivä kun olen ollut koiran kanssa metsässä kevään merkkejä etsimässä, niitä juurikaan havaitsematta. Lähinnä on tullut kauhisteltua metsäkoneiden aiheuttamaa tuhoa. Sienimetsät on nyt vedetty sileäksi, mutta toivon tilalle mustikoita ja joihinkin mestoihin hyvässä lykyssä myrkkysieniä! Korvasienillä voi korvata monta kiloa kanttarelleja ja suppiksia! Eli edes metsän raiskaaminen ei ole lopullista ja täysin tuomittavaa! Ja sitä paitsi yllättävän nopeasti metsä korjaa tuhot ja puskat peittää renkaiden jäljet. Ehkä pitäisi itsekin tehdä samanlainen karsinta ja avohakkuu. Kyllä luonto sen sit peittäis, vai? Juu ei, ainakaan tukkaa leikata, mitäs sit jos ei sitä? No säärikarvat pitää parturoida ja pitkän viikonlopun jälkeen myös kulmakarvat karsia. Mut emmää nyt sen enempää...
Oon jostain käsittämättömästä syystä ihan villinä jälkälöihin ja sammaleeseen! Oon ottanut niistä hirveesti kuvia koska ne on jotenkin viehättäviä ja kuvauksellisia; monivärisiä omassa yksivärisyydessään. Kuinka monta harmaan sävyä mahtuu pieneen jäkälään? Ja jotenkin suo maisemana on ihan mua. Suopursut tuoksuu vaikka ne eivät edes kuki, männyt on käkkyröitä ja keloja, kanervat kuivia ja kannot peitetty jäkälillä ja sammalilla. En tosin oo aiemmin tajunnut tätä, vaikka lakkoja olen yrittänyt etsiä soilta ja muutenkin siellä on ollut kiva kävellä ja hirveillä, eli kävellä pitkin askelin kuten hirvet. Lopputulemana onneksi vähemmän papanoita kuin oikeilla hirvillä. Hitto sitä sontaa on paljon...
Nyt jatkan tahdet tahdet (ääkkösillä) ohjelmsn katselua. Krista ja Roope olivat melko suvereenja,eikä Laurakaan huono ollut. Aidolla kauhulla odotan Arjaa ja sitä Torikkaa... Myötähapeää mahdollisesti luvassa... Mutta toivottavasti pääsen pälkähästä.... 😂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti