Mitä mä oikein ajattelin kun väitin että hidas ja viileä kevät olis jotenkin hieno, paskan marjat! Elohopea nousi jonnekin lähemmäs kahtakymmentä tyynessä säässä ja mä NAUTIN! Anoppi oli ostanut lemmikkejä ison satsin ja nyt tämä kuva on mulla kännykän lukituskuvana, instassa ja blogissa. Taisin lähetellä sitä kavereillekin. Niin kauniita ovat ja aion heti huomenna kiertää puutarhaliikkeet ja taimikaupat läpi, jotta saan niitä omaan kukkapenkkiin.
Vapun kunniaksi nautimme kuohuvaa, Gramonaa vuodelta 2005, ja sen voimin haravoin ja perkasin kaikki kukkapenkit, lannoitin kasvit kevätlannoitteella sekä haravoin isot alueet ruohikkoa. Aina aurinkoisina sunnuntaina pitäisi vetästä brunssi ja skumppaa, niin pysyisi puutarha kondiksessa.
Ai kamalaa, mulle vaan tulee puutarhanhoidosta aina Ministeri Kanerva mieleen. Ja jos mä tanssin "Lavista" jumpassa, niin mä näen Väyrysen naaman edessäni, kun vetelen polkka- tai humppa-askelia. Ei vaan pysy naamari peruslukemilla niiden mielikuvien edessä!
Meidän vappuun ei oikeastaan liittynyt mitään erikoista, paitsi miehen systeri väkersi itse servieteistä serpentiiniä. Niin, ja joimme skumppaa sunnuntaina saunan terassilla. Muuten tarjoilutkin oli suht tavallisia, mitä nyt tein perunasalaattia ja pasta-juusto-salaattia pienet satsit, sekä leivoin mutakakun. Lauantaina syötiin mun tekemää tomaattikeittoa ja patonkia, sunnuntaina oli "stugmatia", ja kauden ensimmäiset Siiklit, "suomalaista siikliä", mikä on kasvatettu Italiassa. Maistuivät lähes aidolle. Niin, ja anoppi teki lihapullia itse, mikä on hieno suoritus vegetariaanille! Oikeastaan on ihanaa, kun ei tarvitse liikaa hössöttää ja väkertää. Siitä tulee yleensä vain paha mieli, jos ei saa kiitosta suhteessa "raatamiseen". Parempi vetää rimaa hipoen ja mieluummin nauttia. Klara vappen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti