keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Uuden alussa?

Koska on jo helmikuu, paistoin juuri pakastimesta löytyneestä piparilevyjä, jotta voin murskata sitä runebergintorttutaikinan sekaan. Viime joulu oli siis ensimmäinen joulu jolloin tein itse piparitaikinaa- vieläpä gluteenitonta, jotta miehen siskokin voi niitä syödä. Tuli sen verran iso satsi, että sitä jäi pakastimeen. Nyt oli oiva hetki käyttää se, ettei se jää sinne loppuvuodeksi täyttämään muutenkin pientä ja täyteen ahdettua pakastinta... Ihan ihmeissäni olen tällaisesta tarmokkuudesta ja innosta! Ehkä eilinen kaksitoistatuntinen (!) koulupäivä ennemmin  stimuloi kuin väsyttää!

Otin viime viikolla yhteyttä jumppaopeeni, ja pyysin häntä laatimaan minulle saliohjelman. Aion aluksi käydä Myyrmäen urheilutalolla naapurini kanssa, ja sen jälkeen mietimme vaihdammeko salia. Otan 10 kerran lipun mikä maksaa 55€, mikä olisi ihan kohtuullista, jos kävisi salin jälkeen uimassa. Minä en pidä märästä ja kylmästä, joten uimahalli ei vaan ole mun juttu. Salilla kävin jo kahdesti ihan kertamaksulla (6,50€) ja se tuntui ihan mahtavalta. Totesin kuitenkin heti alkumetreillä, että tarvitsen kunnon saliohjelman, sillä muuten treenaamisesta ei tule lopulta oikein lasta eikä p...

Sithän menin kaatumaan eikä treeneistä ei olisi tullut yhtään mitään. Nyt alkaa kipu hellittämään, ja pikkuhiljaa voisin vääntäytyä "puntteja nostelemaan". Onhan mulla himassakin kaikkia välineitä kuten kahvakuulaa, jumppapalloa, kuminauhaa ja jumppamattoa, mutta itseni tuntien tarvitsisin siihenkin ohjelman- ja orjapiiskurin! Taidan olla vain kertakaikkisen laiska, että himassa jopa mieluummin siivoan tai pyykkään, kuin jumppaan- enkä todellakaan tykkää siivoamisesta! No, ei hoppu hyväks, sillä just äsken aivastin ja rintakehään sattui edelleen. Toivottavasti mikään ei ole oikeasti rikki...

Tein tänään koko päivän matematiikkaa; polynomeja ja yhtälöitä. Yhdeksästä puoli neljään, minkä jälkeen pää alkoi olla jo niin puhki että lopulta tein virheitä helpoissa yhteen ja vähennyslaskuissa. Nyt läksyt on tehty, sisäistetty ja osattu. Katsotaan osaanko vielä viikon päästä- hah! Edelleen matikka on musta kivaa, kun sen on sisäistänyt. Jos jokin asia ei osu ja uppoa, sen päälle on ihan turha opetella uutta. Uskomatonta että jotkin asiat todella kolahtaa vasta nyt kohdilleen, vaikka samoja juttuja tuli työstettyä lukiossa ja yläasteella. Nyt vasta ymmärrän miksi jokin lasketaan kuten lasketaan. Ihania ahaa-elämyksiä- kerta kaikkiaan!

Päivän ilahdutukseksi iltaruskoa toissa viikonlopulta. Viime viikonloppu oli harmaa ja liukas, eikä revontulia voinut nähdä, vaikka olivat niitä oikein hehkuttaneet näkyvän etelässäkin. Ehkä pilvien takana joo. Niinhän se aurinkokin paistoi viikonloppuna- pilvien ja sumun takana! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti